Eläimet
Karhu
Karhu on kirjan mukaan metsän eläimistä ensimmäinen. Samuel Rheen kutsuu sitä metsien kuninkaaksi, koska se on voimakkaampi ja rajumpi kuin muut. Niitä on paljon. Ne, joilla on valkoinen seppele kaulassa, ovat rajumpia, ja niitä on paljon pohjoisessa. Ne käyvät karjan kimppuun ja kaatavat aittaan kootun ruoan. Aitta on puun latvassa, lihaa ja kalaa varten. Yhtenä yönä karhu voi hävittää sen, mitä on säästetty. Puuhun salvettu aitta on piirretty sivulle Asumus. (Schefferus 1674)
Hirvi
Hirvi ei ole poro. Sen kirja erottaa porosta koon, lyhyemmät sarvet, riippuvat huulet ja tumman keltaisen ja tuhkan värin. Kaviot eivät kolise, niin kuin poron. Lapissa sitä ei kirjan mukaan ole suurta sukua. Niitä tuodaan muualta, etenkin Liettuasta. Olaus sanoo niiden pysyvän etelässä ja tulevan juostuksi kiinni. Kirja sanoo, että kahdesti vuodessa suuret laumat uivat joen, jota se kutsuu nimellä Niva, keväällä Karjalaan ja syksyllä takaisin Venäjälle. Kaarle IX otti tapettujen nahat kruunulle. Se on sama määräys kuin markkinoiden sivulla. Muutamia peuroja on nähty. Kirja nimeää ne ja siirtyy eteenpäin. (Schefferus 1674)
Susi
Susia on paljon. Ne ovat vaaleampia kuin muualla, ja karva on paksumpi. Ne ahdistavat poroja eniten. Miehen papereista, jota kirja kutsuu nimellä Euræus, se sanoo, ettei susi käynyt seipääseen sidotun poron kimppuun. Syyn hän arvaa itse. Se on hänen arvauksensa. Kirja sanoo susien käyneen myös ihmisten kimppuun, ja erityisesti naisen, jonka aika oli lähellä. Hän ei matkustanut ilman opasta. Ahmaa ruotsalaiset kutsuvat nimellä Jerff. Se käy vedessä, mutta ei ole saukko. Majavia on paljon, kalan ja hiljaisten vesien tähden. Kettuja on useaa väriä. Musta on arvokkain, koska se on harvinainen. Värien tarkempaa luetteloa ei kopioida. (Schefferus 1674)