Nimi
1674
Schefferus käy läpi selityksiä nimelle ja hylkää tylsyyden, nahat ja juoksemisen. Hän kirjoittaa, että Uumajan lapinmaan ihmiset kutsuvat itseään nimellä Sabmieladtz ja Tornion lapinmaan ihmiset nimellä Sameednam, sanasta Sabmi tai Same. Nimeä Lapp hän sanoo pidetyn loukkaavana: kukaan säätyläinen ei suostunut siihen. Oman selityksensä hän antaa näin, että sana olisi tullut Suomesta lähteneistä. Se on hänen mielipiteensä, ei tämän sivun päätös. Nimeä hän ei löydä antiikin kirjoittajilta. Ensimmäinen, johon hän luottaa, on Saxo noin vuonna 1190. (Schefferus 1674)
Jako
Kirja seuraa Anders Burea. Se antaa etelän ja sisämaan Ruotsille, rannikon, jota se kutsuu nimellä Findmark, Norjalle, ja osan linnasta nimeltä Warhuis Vienanmeren suulle Venäjälle. Ruotsin alaista osaa se sanoo ensin kuudeksi lapinmaaksi, ja laskee sitten Ångermanlandin Uumajan alle, koska niillä oli sama käskynhaltija. Muut viisi on nimetty jokien mukaan: Uumaja, Piitime, Luulaja, Tornio ja Kemi. Pienempiä osia se sanoo ruotsalaisten kutsuvan byareiksi. Luulajan lapinmaassa se nimeää Jochmochin, Tornion lapinmaassa Kithilabyn. Suvulla, jota ruotsalaiset kutsuvat sanalla rakar, oli kirjan mukaan oma alue, jossa oli jokia, järviä ja metsiä. Tämä on jako vuonna 1674, ei viiva kartalla. (Schefferus 1674)