Siirry sisältöön
Lapinkylä

Saamenpuku

1674

Piirros näyttää miehen, naisen lapsi komsassa ja lapsen. Schefferus kirjoittaa, että kesä- ja talvivaate olivat eri vaatteet ja että talvitakki tehtiin peurannahasta. Tämä ei ole yhden paikan puku. (Schefferus 1674)

1674. Hupulliset takit. Mies, nainen lapsi komsassa ja lapsi.
1674. Hupulliset takit. Mies, nainen lapsi komsassa ja lapsi.Piirros: Johannes Schefferus. Lisenssi: Public domain. Kuvaa ei ole muutettu.

Enontekiö

Yksi viidestä Suomessa käytetystä saamenpuvusta. Ensyklopedia lukee sen samaan pohjoissaamen pukuun kuin Kautokeinon: naisilla hapsuhuivi, miehillä kaulaliina. Siidan kokoelmasta on miehen luhkka ja nutukkaat. Nutukkaiden luettelopaikka on Näkkälä. Nykyinen puku puuttuu yhä. (Saamelaiskäräjät; Ensyklopedia; Saamelaismuseo Siida)

1900. Miehen luhkka. Luettelon paikka on Enontekiö.
1900. Miehen luhkka. Luettelon paikka on Enontekiö.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
1953. Nutukkaat. Luettelon paikka on Enontekiö, Näkkälä.
1953. Nutukkaat. Luettelon paikka on Enontekiö, Näkkälä.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Saamelaismuseo Siida

Utsjoki

Yksi viidestä puvusta. Siidan kokoelmasivu kertoo, että Utsjoella naisten karvasäärystimet vaihtuivat varhain neulottuihin. Siidan kokoelmasta on naisen verkalakki, luettelon malli Ohcejohka. (Saamelaiskäräjät; Siida)

1930. Naisen verkalakki. Luettelon malli on Ohcejohka.
1930. Naisen verkalakki. Luettelon malli on Ohcejohka.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Saamelaismuseo Siida

Inari

Pohja on musta tai tummansininen. Koristeissa on punaista, keltaista ja vihreää, suvun malli tai kantajan oma. Siida sanoo koristelun olevan samankaltainen kuin Vuotsossa. Kokoelmasta on naisen kesäpuku, jonka luettelo sanoo valmistetun Inarissa. (Siida, Anaras)

Naisen kesäpuku. Luettelo sanoo valmistuspaikaksi Inarin.
Naisen kesäpuku. Luettelo sanoo valmistuspaikaksi Inarin.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Vuotso

Yksi viidestä puvusta. Inarin pukusivu sanoo Inarin koristelun olevan samankaltainen kuin Vuotson. Siidan kokoelmasta on miehen talvipäähine, luettelon malli Vuohčču. (Saamelaiskäräjät; Siida)

1991. Miehen talvipäähine. Luettelon malli on Vuohčču.
1991. Miehen talvipäähine. Luettelon malli on Vuohčču.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Kolttat

Kolttien pukuun kuuluvat sarafani ja paita. Naisen päähineestä näki, oliko hän naimisissa. Siidan kokoelmasta on lesken päähine ja miehen puku. (Siida)

Kolttasaamelainen lesken päähine.
Kolttasaamelainen lesken päähine.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
Kolttasaamelainen miehen puku.
Kolttasaamelainen miehen puku.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Kautokeino

Pohjoissaamen puku, samaa ryhmää kuin Enontekiön. Naisilla hapsuhuivi, miehillä kaulaliina. (Ensyklopedia)

Norsk Folkemuseum

1957. Pojan gákti tummasta kankaasta. Punaiset raidat kaulassa, hihoissa ja helmassa, metallisoljet kaulassa. Ommeltu Kautokeinossa.
1957. Pojan gákti tummasta kankaasta. Punaiset raidat kaulassa, hihoissa ja helmassa, metallisoljet kaulassa. Ommeltu Kautokeinossa.Kuva: Anne-Lise Reinsfelt, Norsk Folkemuseum. Lisenssi: CC BY-SA 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Norsk Folkemuseum

Karasjok

Naisen gákti, pohjoissaamen puku. Tämä tehtiin Karasjoella ja sitä käytettiin Tenossa noin vuonna 1929.

Norsk Folkemuseum

1929. Tumma kangas, punainen kaula-aukko ja hihansuut, punainen helmareuna.
1929. Tumma kangas, punainen kaula-aukko ja hihansuut, punainen helmareuna.Kuva: Anne-Lise Reinsfelt, Norsk Folkemuseum. Lisenssi: CC BY-SA 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Norsk Folkemuseum

Nervei

Nervei on Gamvikissa, Tanafjordenilla. Gákti ostettiin vuonna 1909, ja sitä sanottiin silloin hyvin vanhaksi.

Norsk Folkemuseum

1909. Tumma kangas, punaiset ja keltaiset raidat kaulassa ja helmassa.
1909. Tumma kangas, punaiset ja keltaiset raidat kaulassa ja helmassa.Kuva: Stian Nybru, Norsk Folkemuseum. Lisenssi: CC BY-SA 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Norsk Folkemuseum

Jokkmokk

Nordiska museossa on miehen peurannahkapuku Sirkasista, Jokkmokista. Sen myi museolle Mattias Kuoljok 20. kesäkuuta 1952. Ájttessa on naisen nahkakolt, jonka esinekuvaa ei ole julkaistu. (Nordiska museet)

1952. Miehen peurannahkapuku Sirkasista. Museoon 1952.
1952. Miehen peurannahkapuku Sirkasista. Museoon 1952.Kuva: Elisabeth Eriksson, Nordiska museet. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Ájtte

Jukkasjärvi

Nordiska museossa on villakoltta Talmasta, Jukkasjärveltä. Sen myi museolle Thomas Thuuri 30. lokakuuta 1945. (Nordiska museet)

1945. Villakoltta Talmasta, Jukkasjärveltä. Museoon 1945.
1945. Villakoltta Talmasta, Jukkasjärveltä. Museoon 1945.Kuva: Mona-Lisa Djerf, Nordiska museet. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Sorsele

Sorsele on Västerbottenissa. Puku on naisen verkapuku vaaleasta sarkasta. Se oli museon kokoelmassa jo ennen vuotta 1904.

Västerbottens museum

1800-luku. Vaalea sarka, punainen reuna kaula-aukossa, kudottu nauha helmassa.
1800-luku. Vaalea sarka, punainen reuna kaula-aukossa, kudottu nauha helmassa.Kuva: Västerbottens museum. Lisenssi: CC BY 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Västerbottens museum

Lovozero

Luujärven museossa on Kuolan saamelaisten vaatteita. Kuvaa ei ole vielä saatu.

Lovozero museum

Lovozero museum

Lovozero museum