Lapset
Syntymä
Kirja sanoo synnytyksen tapahtuneen kodassa, myös talvella, tuli keskellä. Lapsi pestiin ensin kylmällä vedellä tai lumella ja pantiin sitten kuumaan veteen kaulaa myöten. Päähän ei päästetty vettä ennen papin kastetta. Kääre oli jäniksen talja, ei pellavaa. Äidin ensimmäinen juoma synnytyksen jälkeen oli valaanrasvaa Norjasta. Hänen paikkansa oli oven vieressä, vasemmalla. Vuoteessa ei kirjan mukaan viivytty kauan. Viikon tai kahden päästä lähdettiin matkaan. Kaste oli usein vain talvella, kun pappi tuli. Kustaa Aadolf kirjoittaa vuonna 1634, että jos lapsi kuoli ennen talvea, hän jäi kastamatta, ja että jotkut kastettiin vasta vartuttuaan. Nimi otettiin suvusta. Rheen sanoo, että haluttiin nimiä Thor, Guaarm, Finne ja Pagge, ja että papit estivät. Nimi vaihdettiin myös kuolleen sukulaisen muistoksi. Kuun katsomisen kirja kertoo. Sitä ei selitetä tässä. (Schefferus 1674)
Komsio
Äiti imetti kaksi, kolme tai neljä vuotta. Jos ei voinut, annettiin poronmaitoa lusikalla. Suuhun pantiin myös pala poronlihaa, jotta lapsi imi liemen. Komsio tehtiin koverretusta puusta, veneen muotoon, nahkakannella ja nahkakaarella pään päällä. Alle pantiin kesällä kuivattua punaista sammalta, ei liinavaatteita. Komsio riippui kodan katosta ja sitä heilutettiin. Helinänä olivat renkaat metallista, jota kirja kutsuu nimellä alchymy. Pojalle pantiin pieni jousi, nuolia ja poronsarvesta tehty keihäs. Tytölle valkoisen riekon siivet, jalat ja nokka. Riekon kirja nimeää Smæripa ja Lagopus. Olaus Magnuksen selässä kannettavat korit Schefferus hylkää piirtäjän keksintönä. Isä opetti pojat, äiti tyttäret. Ensimmäinen, joka näki hampaan, antoi vasikan. Sen karttuma jäi lapselle. Toista poroa kirja kutsuu nimellä Waddom, annettu. Jos vanhemmat kuolivat, lähin suku hoiti osuuden. Komsio on Siidan kokoelmasta. (Schefferus 1674; Saamelaismuseo Siida)
