Koulu
Kirkot
Kustaa I kokosi ihmiset talvella verolle ja kuulemaan pappia. Kaarle IX rakennutti kirjan mukaan kirkon jokaiseen lapinmaahan omalla kustannuksellaan. Torniossa se nimeää Tenotekis ja Jukasjærff, toisen vuodelta 1600 ja toisen kolme vuotta myöhemmäksi. Kristiina määräsi vuonna 1640, hopeakaivoksen löydyttyä, neljä lisää. Kirja laskee kirkkoja kolmetoista, kahta palanutta lukuun ottamatta, ja sanoo niitä pidetyn kunnossa. Kirjoitusasut eivät pysy samoina samassakaan kappaleessa, joten koko luetteloa ei kopioida tähän. Luulajassa se nimeää Jochmoch ja Kemissä Enare. Yhden kirkon se kirjoittaa ensin Rounala ja sitten Kounala. Sen rakensivat kolme veljestä, ja ainekset tuotiin Norjasta poroilla. Tanskalaiset olivat polttaneet yhden, ja toinen paloi vahingossa. (Schefferus 1674)
Kirjat
Koulut aloitti Kustaa Aadolf, kirjan mukaan Piitimessä ennen vuotta 1619. Niiden hoito annettiin Nicolaus Andreælle. Syy oli se, että ruotsinkielinen saarna ei tullut ymmärretyksi. Joskus saarnatuolin alla seisoi tulkki. Ennen tätä ei ollut kirjaa heidän kielellään. Ensimmäinen oli aapinen: kymmenen käskyä, uskontunnustus ja Isä meidän. Andreæ painatti myös messukirjan. Tukholmassa Ignatius Meurerin kirjapainossa sen nimi on Liber Cantionum quomodo sit celebranda Missa Sermone Lappico. Johannes Tornæus, Tornion pappi ja opettaja, käänsi ruotsista kirjan, jossa olivat Daavidin psalmit, Laulujen laulu, Sananlaskut ja Saarnaaja. Koululaisille annettiin ruoka ja vaatteet. Joitakin luettiin Uppsalassa, ja heistä tuli pappeja. Toinen koulu perustettiin Uumajan lapinmaahan, Lyksalan kirkon viereen. Kuninkaallinen kirje on päivätty vanhassa Stetinissä Pommerissa 20. kesäkuuta 1631. Koulun hoito jäi Joannes Skyttelle ja hänen suvulleen. Kuninkaallisessa kirjeessä nimi on John Skytt. Ylläpito tuli Uumajan kymmenyksistä, tavallisten maksujen jälkeen. Kruunu piti ylimmän valvonnan. Pappeja kirja laskee Uumajaan yhden, Piitimeen kolme ja Luulajaan yhden, enimmäkseen lapinmaalaisia tai kielen taitajia. Maa oli laaja ja asutus hajallaan. Aapinen puuttuu. Pyydämme sen Saamelaiskäräjiltä. (Schefferus 1674)
Saamelaiskäräjät