Kaksi lankavyötä. Valmistuspaikka on Utsjoki. Vuosien 1900–1920 vyön paikkoina ovat myös Teno. Luettelon vuodet ovat jaksoja.
1930–1950. Miehen lankavyö. Pohja on vaalea ja kuviointi puna-sininen. Taustakangas on pellavaa. Malli on Ohcejohka.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.1900–1920. Naisen lankavyö. Pohja on valkoinen ja kuvio puna-sininen. Vyö on koottu kolmesta nauhasta. Mallirivi on Ohcejohka, ja tiivistelmä sanoo myös Karasjoen malli. Valmistuspaikat ovat Utsjoki ja Teno.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
Enontekiö
Kaksi vyötä. Toinen on Näkkälästä, toinen Nunnasesta.
1953. Naisen musta nahkavyö, punainen reunus, valkoiset koristeniitit ja pyöreät kupariset napit. Malli on Eanodat. Valmistuspaikat ovat Enontekiö ja Näkkälä.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.1990. Niisivyö, kudottu pirralla. Luettelo sanoo esineen olevan käyttämätön. Pohjalangat ovat valkeaa puuvillaa, kuviolangat punaista ja sinistä villaa. Valmistuspaikat ovat Enontekiö ja Nunnanen.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
Inari
Yksi vyö. Valmistuspaikat ovat Inari, Sevettijärvi ja Supru.
1978. Naisen pukuun kuuluva vyö. Kangas on punaista verkaa ja koriste lasihelmiä. Luettelo sanoo kuviomallin perinteiseksi ja mallin kolttasaamelaiseksi.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
Tornio
Vyö. Valmistuspaikka on Tornio.
1841. Nahkavyö. Punaverkaiseen kaistaleeseen on kiinnitetty kullan- ja hopeanvärisiä heloja. Neliömäisissä heloissa on renessanssiajalta periytyvä kolmen pyhimyksen aihe. Pyöreissä on nuorapunos.Kuva: Saamelaismuseo Siida. Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
