Kielet
1674
Schefferus painaa sanoja, jotka hänen mukaansa ovat saamessa ja suomessa samat, ja toisella sivulla sanoja, jotka eivät ole. Kirjoitusasu on hänen omansa vuodelta 1674. Hän päättelee, että kieli olisi saanut alkunsa suomesta. Se on hänen päätelmänsä. Sanoja ei kirjoiteta tässä uudelleen. (Schefferus 1674)
Murteet
Kirja sanoo, että kieli vaihteli niin, että yhden seudun ihmiset tuskin ymmärsivät toista. Se erottaa kolme murretta: Uumajan ja Piitimen lännessä, Luulajan pohjoisessa, Tornion ja Kemin idässä. Piitimessä Jumalaa kutsuttiin Jubmel, Torniossa Immel. Suomen Jumala on sivulla rinnalla. (Schefferus 1674)
Pohjoissaame
Pohjoissaamea puhutaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Käräjät arvioivat puhujia olevan kaikkiaan noin 20 000–25 000, ja Suomessa noin 2 000. Aluetta kutsutaan pohjoissaameksi Sápmi. Painettu sivu puuttuu. (Saamelaiskäräjät)
Saamelaiskäräjät
Inarinsaame
Inarinsaamea on puhuttu Inarijärven seudulla. Käräjät arvioivat puhujia olevan noin 400, ja määrä on kasvanut. Se on ainoa saamen kieli, jota puhutaan vain Suomessa. Aluetta kutsutaan inarinsaameksi Säämi. Painettu sivu puuttuu. (Saamelaiskäräjät)
Saamelaiskäräjät
Koltansaame
Koltansaamea puhuttiin Kuolan niemimaalla ja sen lähiseudulla Suomessa ja Norjassa. Nykyisin suurin osa puhujista asuu Suomessa, Inarissa. Käräjät arvioivat puhujia olevan Suomessa noin 300. Aluetta kutsutaan koltansaameksi Sääʹmm. Painettu sivu puuttuu. (Saamelaiskäräjät)
Saamelaiskäräjät
Yhdeksän kieltä
Käräjät luettelevat yhdeksän nykyisin puhuttua saamen kieltä: turjansaame, kildininsaame, koltansaame, inarinsaame, pohjoissaame, luulajansaame, piitimensaame, uumajansaame ja eteläsaame. Akkalansaame, jota puhuttiin Venäjällä, katsotaan sammuneeksi vuodesta 2003. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia. (Saamelaiskäräjät)