Lapinkylä

Siida

Lapinkylä ja siida

Lapinkylä on vanha hallinnon sana kylälle. Saameksi samaa yhteisöä kutsutaan siidaksi. Kittilä on yksi näistä kylistä, ei koko järjestelmä.

Sana

Pohjoissaamen siida tarkoittaa lapinkylää tai porokylää. Sama sana on kaikissa saamelaiskielissä. Länsisaamelaisissa kielissä se on myöhemmin tarkoittanut poronhoitoyhteisöä laitumineen. Itäsaamelaisissa kielissä se on tarkoittanut kyläyhteisöä ja talvikylää. (Ensyklopedia, Siida)

Suomen lapinkylä ja saamen siida tarkoittavat yleensä samaa. Itäisellä alueella siida on voinut tarkoittaa erityisesti yhteisöä, joka harjoitti elinkeinoja yhteiseen lukuun. (Ensyklopedia, Lapinkylät ja veromaat)

Vanhat asiakirjat sanovat lappalainen, koska sen ajan lähteet käyttävät sitä sanaa. Tällä sivustolla ihmisistä puhutaan saamelaisina. Lapinkylä jää sen ajan nimeksi kylälle.

Kuusi lappia, kolmetoista kylää

Historiallinen Lapinmaa oli jaettu kuuteen alueeseen: Ångermanlanti, Uumaja, Piitime, Luulaja, Tornio ja Kemi. Ne jakautuivat lapinkyliin, ja kylät sukujen tai perheiden veromaihin. (Ensyklopedia, Lapinkylät ja veromaat)

Nykyisen Suomen alueella kokonaan tai osittain oli kolmetoista lapinkylää. Tornion Lapissa: Rounala, Suonttavaara, Peltojärvi, Teno ja Utsjoki. Kemin Lapissa: Maanselkä, Kitka, Kuolajärvi, Keminkylä, Sompio, Sodankylä, Kittilä ja Inari. (Ensyklopedia, Lapinkylät ja veromaat)

Tutkijat ovat lähteneet siitä, että jako kyliin ja veromaihin oli alun perin saamelaisen yhteiskunnan oma maankäyttö. Valtiot ottivat saman jaon myöhemmin käyttöön käräjissä ja verotuksessa. (Ensyklopedia, Lapinkylät ja veromaat)

Kaaviokartta, jossa Lapin alueet on väritetty kylittäin. Keltainen on Kemin Lappi, sininen Tornion Lappi.
Lapinmaat jaettuna kyliin. Piirtäjä on merkinnyt myös Jäämeren, Koltan ja Kuolan lapin, jotka ovat kuuden edellä mainitun alueen ulkopuolella. Kaavio, ei mitattu raja.Piirros: Ximfel1. Tiedosto: Lapinmaat.png. Lisenssi: CC BY-SA 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
Kaaviokartta 1600-luvun lapinkylistä. Mukana ovat muun muassa Kittilä, Inari, Sompio ja Sodankylä.
Lapinkylät 1600-luvulla piirtäjän mukaan. Kaavio, ei mitattu raja.Piirros: Ximfel1. Tiedosto: Lapinkylat.jpg. Lisenssi: CC BY-SA 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.

Vuosi ja veromaa

Käräjäpöytäkirjat noin 1600-luvun puolivälistä kertovat, että Kemin Lapin kylissä metsäsaamelaiset pyytivät peuraa ja majavaa ja kalastivat vuotuiskierron mukaan. He omistivat myös jonkin verran poroja. Peuranpyynti tapahtui kylän alueella yhteisesti. Veromaalla haltijalla oli yleensä yksinoikeus omiin elinkeinoihinsa. (Ensyklopedia, Lapinkylät ja veromaat)

Kylillä oli toisiaan vastaan kiinteät rajat. Rajana oli maastonkohta tai tehty merkki. Jos kylät riitelivät metsästysalueesta, järvestä tai kalapaikasta eivätkä sopineet, asia meni tuomioistuimeen. (Ensyklopedia, Lapinkylät ja veromaat)

Veromaa oli perheen tai suvun alue kylän sisällä. Aiemmin sitä kutsuttiin perintömaaksi. Vuoteen 1695 asti veron yksikkö oli veromaa. Uudistuksen jälkeen vastuu oli kylän alueella asuvilla. (Ensyklopedia, Lapinkylät ja veromaat)

Kemin Lapin kylät Treskin kartalla vuonna 1642

Kuka verotti

Viimeistään keskiajalla samoja kyliä verottivat Ruotsi, Venäjä ja Norja. Norjan kuninkaan tiedetään verottaneen Jäämeren rannikon kalastajasaamelaisia jo 1100-luvulla. Ruotsi antoi 1200-luvulla verotuksen ja kaupan pirkkalaisille. (Ensyklopedia, Lapinverotus)

Ruotsin verotusalueella Venäjälle maksoivat myös Sompio, Kuolajärvi, Kitka, Maanselkä, Keminkylä ja Sodankylä. Kolmelle valtiolle maksoivat Inari, Kautokeino, Aviovaara, Lappajärvi, Teno ja Utsjoki. (Ensyklopedia, Lapinverotus)

Norjan ja Ruotsin yhteisverotus päättyi Strömstadin rauhaan vuonna 1751. Venäjän vero läntisemmissä Tornion Lapin kylissä lakkasi jo 1500-luvun lopulla. Kemin Lapissa Venäjän veroa maksettiin vuoteen 1814. (Ensyklopedia, Lapinverotus)

Kaaviokartta Ruotsin, Norjan ja Novgorodin verotusalueista Lapissa.
Ruotsin, Norjan ja Novgorodin verotusalueet keskiajalla ja uuden ajan alussa, piirtäjän mukaan. Värit ovat piirtäjän tulkinta. Tämän osion virkkeet seuraavat ensyklopediaa.Piirros: Ximfel1. Tiedosto: Lappi-Keskiaika.png. Lisenssi: CC BY-SA 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
Kaaviokartta Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueista Lapissa vuosina 1613–1751.
Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueet Lapissa vuosina 1613–1751, piirtäjän mukaan. Vinoviivoitus on piirtäjän merkki Venäjän verotusoikeudesta. Kaavio, ei mitattu raja.Piirros: Ximfel1. Tiedosto: Lappi-1600-luku.png. Lisenssi: CC BY-SA 4.0. Kuvaa ei ole muutettu.
Kittilän lapinkylä

Lähteet