Poro
1674
Kirja sanoo, ettei hevosia, aaseja, härkiä, lampaita eikä vuohia pidetty omina. Lampaita, vuohia ja härkiä ostettiin naapureilta yhdeksi kesäksi ja teurastettiin ennen talvea. Poron se erottaa Pliniuksen taranduksesta ja Lomeniuksen neljästä sarvesta. Kuva on hänen korjauksensa. Sarvista kaksi on suuremmat. Sorkka on paksu, ja kävellessä nivelet pitävät ääntä. Väri on lähempänä tuhkanväriä kuin hirven. Eläin on luonnostaan villi, ja kesyjä on paljon. Kolmas laji syntyy villin ja kesyn välille. Se on suurempi ja vetää pulkkaa, ja on joskus päistelevä. Silloin ajaja kääntää pulkan ja menee sen alle. Kiima on Matteuksen päivän tienoissa. Silloin kaadetun hirvaan liha haisee, eikä niitä kaadeta. Vaadin vasoo kirjan mukaan toukokuussa, yhden vasan. Sadasta ei kymmenen ole maho. Täyteen mittaan kasvetaan neljässä vuodessa. Työhön valitut kuohitaan vuoden iässä. (Schefferus 1674)
Lypsy
Vaadinta on kirjan mukaan noin sata kahtakymmentä hirvasta kohti. Lypsy tehdään polvillaan, kerran päivässä illalla. Loppu jää vasalle. Enimmillään tulee ruotsalainen tuoppi ja puoli. Maito on rasvaista. Juusto tehdään kymmenen poron maidosta, pyöreä ja kahden sormen paksuinen, eikä sitä paineta käsin. Voita ei tule. Kesällä ruoka on ruohoa ja lehtiä, talvella valkoista jäkälaa lumen alta. Merkki pannaan korvaan, ei sarveen, koska sarvi putoaa. Sutta vastaan käytetään etujalkoja enemmän kuin sarvia. Kirja sanoo, ettei poro elä yli kymmentä vuotta. (Schefferus 1674)