Puut
Metsä
Metsät ovat kirjan mukaan suuria, etenkin Norjaa kohti, mutta eivät tiheitä. Katajat kasvavat korkeiksi. Petäjän kuori, jota käytettiin suolan sijaan, on ruoan sivulla. Valkoinen maajäkälä, jolla poro elää talvella, on poron sivulla. Hienoa sammalta, joka pantiin vastasyntyneen alle, on lasten sivulla. (Schefferus 1674)
Kasvit
Hillaa kirja kutsuu ruotsalaisella nimellä Hiortron. Se kasvaa soilla, maata myöten, ja sitä syötiin lihan kanssa. Väinönputkea tämä luku kutsuu Lapin yrtiksi, Samigraes. Hautauksen sivulla sama kasvi on Fadno. Kukan, jota kirja kutsuu nimellä Calceolum Lapponicum, se sanoo kengän näköiseksi. Yksikään eläin ei maista sitä. Ruohoa, joka kasvaa laaksoissa tunturien lähellä, pantiin kenkiin ja lapasiin. Ketunpyynnin syöttiä ei selitetä. (Schefferus 1674)